sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Terapiaa terapian päälle

Osastojaksolla Tiitiä arvioivat neuropsykologin ja neurologin lisäksi fysio-, toiminta- ja puheterapeutit. Jakson lopuksi laadittiin uusi kuntoutussuunnitelma. Fysioterapia on tietysti se tärkein juttu Tiitin kannalta. Se jatkuukin ennallaan päiväkodin fysioterapeutin kanssa kaksi kertaa viikossa. Päiväkodissa on lisäksi toteutettu ryhmämuotoista Sherborne-jumppaa jaksoittain. En tiedä, jatkuuko tämä toiminta ensi vuonna. Kiva olisi, jos jatkuisi. Kuluneena talvena fysioterapiaa tukemassa on ollut 10 kertaa allasterapiaa, ja tämä kirjattiin myös uuteen kuntoutussuunnitelmaan.

Toimintaterapian Tiiti aloitti viime syksynä. Siitä on ollut hyötyä Tiitin hienomotoriikan, toiminnanohjauksen ja omatoimisuustaitojen kehittymisen kannalta. Toimintaterapia jatkuukin entiseen malliin kerran viikossa. Jatkossa on tarkoitus keskittyä myös entistä enemmän leikkitaitojen kehittymiseen sekä kaksikätiseen toimintaan. Mukaan tulee kenties jo huomenna yksi päiväkotikaveri, jonka kanssa Tiiti saa harjoitella ohjatusti leikkitaitojaan. Jossain vaiheessa ensi vuotta voi kyseeseen tulla myös motivoidun kädenkäytön jakso vasemman käden aktivoimiseksi. Nyt Tiiti nimittäin kovin mielellään jättää koko vasurin käyttämättä niissäkin toiminnoissa, joissa se olisi todella tarpeen.

Ihan uutena asiana kuntoutussuunnitelmaan merkittiin 10 kerran puheterapiajakso syömisen motoriikan kehittämiseksi. Puheterapeutti huomasi Tiitin syömistä seuratessaan, että Tiitin pureskelu on yksipuolista ja tehotonta, mikä tekee syömisestä hidasta. Olisi hienoa, jos puheterapiajakso auttaisi tätä myötä syömisen ongelmiin muutenkin. Niiden kanssa on takkuiltu niin kauan kuin muistan.

Pituutta Tiiti oli venähtänyt tammikuun mittauksen jälkeen kokonaisen 3 cm, mikä on hieno asia. Endokrinologia konsultoitiin, eikä nyt ole tarvetta esim. kasvuhormonitutkimuksiin. Pienihän Tiiti on edelleen, mutta kasvua kuitenkin tulee. Paino laahaa nyt taas sitten vähän perässä, ja syksyllä pääsemmekin taas ruokapäiväkirjaa täyttelemään ja ravitsemussuunnittelijan juttusille.

Olisikohan olemassa jotain syömisterapiaa, jonka avulla lapsen saisi syömään edes jotakuinkin kunnollisia annoksi kunnollista ruokaa? Sitä kaipaisimme.

3 kommenttia:

  1. Täällä ainakin on syömisterapiaa. Mun käsittääkseni siinä keskitytään ruuan rakenteeseen - sensorisiin ongelmiin - maisteluun ja ruokaan tutustumiseen. Meille se ei koskaan oo ollut vaihtari kun M:n syömisongelmat on enemmänkin psykologisia ja käytökseen liittyviä.

    Mulle oli kuitenkin tosi vapauttavaa käydä ravitsemusterapeutilla ja ihan oikeesti ymmärtää että tää on näillä autisminkirjon lapsilla enenmmän kuin yleistä ja jos se joskus korjaantuu niin siihen on vielä aikaa vuosia. Todennäköisesti tyttö tulee aina oleman huono syömään ja tosi valikoiva ruuan suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiitin syömisongelmat ovat myös enemmänkin käytökseen liittyviä ja varmaan psykologisiakin. Vaikutusta voi toki olla tuolla tehottomalla pureskelullakin. Syömistäkin vaikeampaa tuntuu välillä olevan juominen. Siinä olen itse näkevinäni joskus aika omituista liikettä kielellä, ikään kuin Tiiti jotenkin imisi vettä lasin reunasta. Sairaalan puheterapeutti ei nähnyt Tiitin juomista, joten tähän hän ei voinut ottaa kantaa.

      Mulle sairaalan ravitsemussuunnittelija (vai -terapeutti? en koskaan muista, kumpi hänen tittelinsä on) ei ole sanonut juuta eikä jaata siihen, mistä tällainen huono syöminen voisi johtua. On käyty vaan läpi, mitä ja miten paljon Tiiti syö ja mitä lisäravinteita tarvitaan jne. Olen suoraan sanottuna ollut vähän pettynyt tähän. Jotain kättä pidempää tarvitsisimme näihin syömisasioihin muutakin kuin käskyn lisätä öljyä ja energialisäjauhetta ruokiin.

      Poista
  2. Tää ei oo kyllä mitään terapiaa, mutta tuli mieleeni yksi konsti. Auttaisiko Tiitiä tarrakortti: onnistuneesta ruokailusta saisi tarran ja esim. 5 tarraa toisi jotain kivaa asiaa tai toimintaa ja esim. 10 tarraa, jonkun isomman kivan asian. Tää oli vaan ehdotus, joka tuli mieleen :)

    VastaaPoista

Kiva, jos kommentoit! Ethän mainitse meitä kuitenkaan oikeilla nimillämme.